Pensasaita tekeillä

Uudet aivottomat pensasaita-sukat ovat tulossa. Tosi kiva malli neuloa mutta langasta en vielä tiedä onko se niin kivaa vai ei. Se on niin löysästi kierretty että hieman epäilen sen kestävyyttä. Pidän kovasti väristä ja se että sukista tulee eri paria se vaan piristää arkipäivää. Pikku Sisko on laittanut sen systeemiin. Viime talvena mummo neuloi lapasia ja sukkia monesta eri väristä, oli vihreät, keltaiset tumman vaaleanpunaiset, vaaleanpunaiset jne. Pikkusisko oli Peppi Pitkätossutuulella ja halusi eriväriset villasukat eräänä päivänä ja sitten hän keksi että eripari oli paljon hauskempaa kuin sama pari ja sen jälkeen ei ole tarvinnut tarjota samaa paria olevia villasukkia tai lapasia. Aika nopeasti totesin että tämä oli vallan mainiota. Niitä lapasia hukkuu vähän väliä mutta koska paria voi vaihdella mitenkä sattuu niin aina lapaselle löytyy sopiva kaveri.
My new, this time brainless, Hedgerow socks are growing quite nicely. The pattern is nice to knit and easy to memorize but I still haven’t decided what to say about the yarn. It too loosely spun and I doubt it’s durability in socks. But I love the colors and the fact that the socks will not be identical cheers up a tiresome Monday. Little Sister too likes when socks and mittens are cheerful. Last winter my mom had knitted lots of mittens and socks to her, in different colors. One day Little Sister was on Pippi Longstocking-mood. She wanted to have different colors on her socks and that was really funny. After that day you could dream on having her wear socks or mittens in the same color. But quite soon I realized the greatness of this whim. How long does it take to a lively 5 year old kid to mislay a mitten….But since she was on that mood there was always a suitable companion for every mitten/sock in the drawer.

Pikkusiskon yksisarvi-puserokin edistyy hitaasti. Eikö olekin ihanat värit.
Here is a picture of Little Sister Unicorn sweater. Isn’t the colors lovely.